Satu

Olipa kerran lahes kuusikymppinen tytonhupakko, joka paatti lahtea Etela-Afrikkaan. Kun han oli ensin kulkenut kuten oli Euroopassa turistina oppinut: kierrellyt museoita, ihmetellyt ruokaa ja taksoja, han paasi kaupungin ulkopuolelle. Hanelle oli varattu kaunis huone hienossa hotellissa, jossa han tunsi ensin itsensa kovin pieneksi ja rumaksi sammakoksi, jollainen oli hukkunut pihan uima-altaaseenkin, mutta varsin pian hanesta tuli prinsessa. Tyttohupakkoprinsessa kaveli linnoituksen puutarhassa bougainvillean varjossa ihastellen Afrikan kansalliskukkia ja muita kukkia, erimuotoisia ja erivarisia. Valilla han pulahti viileaan uima-altaaseen jaksaakseen taas haistella kukkia. Illalla linnoituksessa tarjottiin runsas buffetillallinen ja prinsessa meni nukkumaan vatsa pullollaan.
Aamulla tytonhupakko lahti Paarliin majataloon, jonka nimi oli sijainnin mukaan Mountain Shadow. Siella hupakko kaveli vuorilla ja ui vihreavetisessa lammikossa yhdessa ankkojen kanssa, pelotteli helmikanoja tahtomattaan ja taas prinsessa hanessa nosti paataan. Hupakko soi piknikkia lammen rannalla, kun aurinko laski vuorten taa ja valaisi toiset vuoret ymparilla.
Hupakko meni viela meren rantaan katselemaan valaitten leikkia ja samalla han naki liloja, oransseja keltaisia kanervakukkia.
Hupakko joutuu palaamaan pohjoiseen pakkaseen ja rantaan. Mutta ehkapa viela kerran hupakko palaa prinsessaksi satuun...