Runoja tunteella

Lauantain nuoret sanataiteilijat heräteltiin aivojumpalla - aivan väärässä järjestyksessä tosin, koska vasta tuokion lopussa haukoteltiin.
Laura kertoi parista kirjasta, jotka hän oli lukenut ja pohdimme jonkinaikaa vampyyrin olemusta.
Tarinan tekoon meillä oli valmis kuvamateriaali, jonka taiteilijat olivat työstäneet Marian ohjauksessa. Nyt jokainen sai eteensä sektorin, jota ei ollut itse tehnyt ja tarinoita syntyi toisten kohtaamista asioista. Kovin innostuneesti kaikki paneutuivat tehtävään ja lisäajan lisäajan jälkeen sain kuulla hienoja, jännittäviä, uskomattomia asoita väärän tarinan päivästä.
Lopputunnin nuoret taiteilijat esittivät kirjoista valitsemiaan runoja. Jokainen sai juuri ennen esitystä lapulla ohjeen, millä tavalla s.o. millä tunteella runo piti esittää. Muut arvasivat tunnetta. Sekä esitys että arvaus osoittautuivat vaikeiksi, sillä runon nopea lukeminen tuntui päätavoitteelta eivätkä kaikki puulautaselta tarjoamani tunne-ehdotukset olleet lapsille selviä. Esiintymään kaikki olivat pienessä porukassa kovin innokkaita ja aika loppui kesken.