Palvelumuotoilu ja tapahtumat kirjastossa

Otsikon aiheesta puhui sekä Juha Tuulaniemi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta että Mikkelin kaupunginkirjaston johtaja Virpi Launonen, joka kertoi Mikkelin kirjastossa kokeiltua: tapahtumia ja asiakaspalautteiden viesteja.

Olennaista on, tuottaako kirjasto arvoa asiakkaalle. Tämä edyllyttää asiakkaan tarpeiden , arvojen ja toiminnan motiivien tuntemusta.
Kirjaston sisäisten prosessien kehittäminen tukee asiakasrajapinnassa olevaa henkilöstöä.
Paras brändi muodostuu asaikkaan kanssa vuorovaikutuksessa, eikä sitä voi yksipuolisesti tarjoilla asiakkaalle.

Case Mikkeli
Mikkelin kirjastossa on yritetty kuunnella asiakasta ja saada asiakkaat kertomaan mielipiteensä kirjastosta ja sinne haluamistaan palveluista monin eri tavoin. Tässä muutamia muistiinmerkittyjä esimerkkejä:
- valokuvat kirjastosta - peukutusäänestys-
- Mitä häh? -kampanja
- kohderyhmä nuoret koulussa: ryhmähaastattelut - kirjastossako hiljaisuus?
- tietokirjojen uusi järjestys Kalevankankaan kirjastossa nuorten asiakkaiden logiikan mukaan
- unelmien kirjastossa - mitä siellä olisi? piirtäen
- sarjakuvapäivä, gossip- muotipäivä, mangakurssi
- nuoret toivoivat kirjailijatapaamisia (!), muusikkotapaamisia
- nuorten mielestä kirjastossa on liikaa kirjoja, kaivattiin suosituksia - esille nostettujen hyvien kirjojen hylly
- pelikonsoleista kirjastossa mielipiteet jakaantuivat
- kaivattiin nuorille ohjattua tekemistä
- lasten iltapäivätoiminta
- kirjastofoorumi senioreille päiväkeskuksissa
- pikapalaute: helmet eri värellä, kortit: mutru ja hymy

Asiakkaat asettavat laatukriteerit kirjaston palveluille!

Tapahtumia järjestettäessä on mietittävä ensin, miksi niitä järjestetään.Viekö tapahtuma kirjaston toimintaa eteenpäin tai liittyykö se toimintaan? Nämä määräävät sisällön. Kenelle tapahtuma on suunnattu - se määrää markkinointia.
Resurssit on arvioitava (oma työ, yhteistyökumppanit)
Hyvästä suunnitteleusta huolimatta tapahtuman imago voi olla haavoittuva. Tapahtuma on projekti, jonka onnistuminen on - opiksi ottaen - arvioitava jälkikäteen.
Tapahtumatuotannosta kirjastoisissa puhui Terttu Kortelainen Oulun yliopistosta

Social library - tulevaisuuden kirjasto?

Lapset,joille on luettu, saavat ongelmanratkaisukyvyn, kuvittelukyvyn, perustan kokemukselliseen oppimiseen ja riippuvuuden lukemiseen. Vanhemmat voivat siis lukemalla antaa lapsilleen todella isot eväät elämää varten. Tämän viestin poimin Kirjastopäivillä Mikkelissä kasvatustieteen tohtori, koulutusjohtaja Anu Haapalan esityksestä. Hän  puhui oppimisesta enemmän flow-kokemuksena, uppoutumisena kuin puurtamisena.

 Pohdinnan kohteena oli myös kirjastossa järjestettävien tapahtumien tarkoitus ja merkitys. Jos kirjastossa järjestetään kokkauskurssi, onko se syrjäytymisen ehkäisyä vai kirjaston käyttöön houkuttamista.
Lukupiireille on syytä asettaa tavoitteet ja  miettiä kohderyhmä. Hauska ja kiva ei riitä , vaan tekemisellä ja järjestetyillä tapahtumilla pitää olla merkitys.

Haapanen suositteli nuorisotyön menetelmiä kirjastotyöhön. Nykyisin kasvava nuori ei etene suoraviivaisesti kohti aikuisuutta, vaan kokeilee monenlaista. Erilaiset kokemukset auttavat identiteetin etsimisessä ja muovaamisessa, aikuisminä tuunataan.Tieto, joka kolahtaa, aiheuttaa särön ajatteluun. Tällaisia säröjä kirjaston on mahdollisuus antaa nuorille (ja ehkäpä vanhemmillekin). Tähän olisi  jopa pyrittävä.
Ilmeisesti jo jossain toteutettu tapahtumavihje: teinien lukuviikko- etsitään kirjoja, joihin omat kasvot sopivat; tehdään naamarit ja järjestetään kilpailu parhaasta kirjanaamarista

Yritin yksioikoisesti suomentaa otsikon alkua. Sitten vasta mietin, mitä social library tarkoittanee, ja vaihdoin otsikon takaisin luennoijan käyttämään. Voisiko social tarkoittaa kirjaston yhteydessä vuorovaikutteisuutta ?Vai toimiiko kirjasto syrjäytymisen estämisessä? Mitä se tässä yhtydessä tarkoitti?