Paljon on tekemistä - ja näkemistä

Ambomaalle kerätään silmälaseja Suomesta. Niistä käytetään kehykset - linssit tehdään mittojen mukaan. Kolmea vuotta nuoremmat kehykset kelpaavat. SiImäleikkaukset tehdään veitsellä ja nopeasti, eikä onnistuminen ole aina 100 %.
Synnytyksiä Onandjokwen sairaalassa on 5500 vuodessa. Raskaana olevat naiset odottavat synnytysta tettakylässä sairaalan vieressä, sillä matka on usein liian pitkä synnyttävälle. HIV on iso ongelma koko Namibiassa.
 Paljon on tekemistä, sanoi tämän  kaiken meille kertonut suomalainen silmäklinikalla kymmenen vuotta työskennellyt optikko, jonka viehättävässä kodissa saimme myös vierailla.  Tässä sairaalassa työskenteli aikoinaan myös ähtäriläinen Aino Soini, jonka nimen löysin lääkärien luettelosta.
Martti Rautasen museossa vierailtuamme saimme syödä vapaana juossutta kanaa ja hirssipuuroa. Ruokailu tapahtui sormin, puuro kaavittiin korista ja kana palasteltiin rautapadasta. Ennen ruokailua pesimme tietysti kädet säiliöstä juoksutetulla vedellä. Juomana oli jauhokaljaa.
Myöhemmin näimme puuron tekoa pienessä kylässä, jonka majoissa asui yksi perhe isovanhempineen.Hirssi hienonnettiin yhden majan maakuopassa isoilla seipäillä laulun tahdissa.Enää ei tarvinnut ihmetellä hampaissa ratissutta hiekkaa.

Ambomaalla sijaitsee myös kansallispuisto Etosha, jossa bongailimme eläimiä autosta: norsuja, kirahveja, sarvikuono, kunigastrappi. Tulomatkalla jokaine oli saanut oman nimikkoeläimen, jota muiden mielestä muistuttaa. Minut nimettiin grey goawaybirdiksi, koska olen eläköitymässä. Mieleen jäi parhaiten yöpymiset telttakylissä mukavuuksien ja hyvien ruokien äärellä luonnon keskellä. Erityisesti tyhjentyneen suolajäven rannalla vietetty yö ihastutti, vaikka uima-allas oli ammeen kokoinen.