Googlesta jalo kurssimme löytyi kurssiblogien lisäksi KirjastoWikissä, Kirjastot.fi keskustelussa, jossa Sini oli maininnut Creative commons -lisenssistä, kurssin Wikimielipidesivu tärppäsi, suomalaiset Drupal-saitit (viimeistä tehtävää vilkaistuani ymmärrän, miksi kurssimme oli siellä liikuntakeskushukan ym. keskellä ). Blogilistalle oli muutama kurssilaista ilmoittautunut ja parissa blogissa, jotka olivat ei-kurssilaisten pitämiä ja jopa ei-kirjastotätisetiä oli yllytetty tutustumaan kurssin sisältöön. Oman blogini löytäminen oli vaikeampaa ja se löytyi vasta mutkan kautta. Pitää lisätä tägyjä.
Sheehanin artikkelin ja etenkin sen kommentteja tutkaillessani mietin, kuinka keino tehdä monesti määrää tekemistä eli työkalusta tulee työtä tärkeämpi. Minulle on käynyt tämän kurssin aikana useamman kerran niin, kun tekniikan haltuunotto on ollut pikkuisen (hmhph) hidasta. Sama homma on kirjastomaailmassa koettu silloin, kun ensimmäisiä kirjastojärjestelmiä osteltiin. Vaan kun välinettä oppii käyttämään, käy työnteko helpommin. Olen siis kuitenkin sitä mieltä, että on otettava verkon tarjoamat vuorovaikutusmahdollisuudet haltuun ja käyttöön, vaikkakin epäilin sopivuuttani IRC-galleriaan. Yksi Sheehanin artikkelin kommentoijista oli sitä mieltä, että aina kuitenkin joku kirjaston käyttäjäryhmä jää uusien välineiden tavoittamattomiin. Hän mainitsi lapset. Ikääntyvällä väestöllä on taatusti myös vaikeuksia osallistua koko verkon laajuudelta. Mutta eipähän kirjaston tapahtumiakaan voida suunnata kaikelle kansalle, vaan niitä on kohdennettava. Yksi keino on yhden käyttäjäryhmän tavoittelemiseen käypä, toinen toisen. Nuoret ovat kirjastoista pian katoava ilmiö, jos emme yhtään tiedä, millä peleillä heidän maailmassaan mennään. Kun omat lapset kasvavat ja lakkaavat välittämästä tietoa, on saatava tietoa muilta nuorilta. Eihän kukaan tule taloon katsomaan, mitä kuuluu, jollei kirjasto muualla ole, toimi ja näy.
On kuitenkin otettava huomioon tehtävän pohjustuksessa mainittu suunnittelu ja sitouttaminen sekä ajankäyttökysymykset. Joitakin asioita haluaisin ottaa välittömästi enemmän hyödynnettäviksi. Mesettäminen oli käytännössä uusi juttu, mutta kuinka paljon helpommin sen avulla kävisi yhteydenpito kimppakirjastojen (obs, tuhma sana) välillä esim. yhteisiä tapahtumia suunniteltaessa, tiedotteita ja tarjouspyyntöjä väsätessä yms. projekteissa. RSS-syötteiden lukuun olen jotakuinkin tottunut, mutta ehkä joku sivu voisi olla syöttinä myös kirjaston asiakaskäytössä olevilla koneilla. Bloggaamalla on vakaa aikomus ryhtyä välittämään lukuelämyksiä / kirjavikkejä. Jotakin vielä puuttuu vai tulisiko useampia bloggaajia matkan varrella. Yksin ei siihen mielestäni kannata ryhtyä, kun ei kaikkien maku ole kuitenkaan sama ja (vapaa-)ajankäyttökysymys nostaa päätään.
Eli se siitä maailmoja syleilevästä vuorovaikutuksesta - olen vasta tarkistamassa omia käsityksiäni. Kurssi on ollut tarpeellista ravistelua. Nyt katsotaan, mihin maalaiskirjastotädin rahkeet jatkossa piisaavat.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Blogeista: meidän nuortenosastolla on kolme kirjoittajaa + vierailijat, saa nähdä miten käy. Yksin se voisi olla aika rankkaa, ainakin jos meinaa arvioida paljon ja vielä mahdollisesti kirjoittaa muustakin. Joskus mietin myös että olisi mukava tehdä kirjastojen blogeista lista (ellei ole tehtykin jo). Kiva olisi katsella missä muualla mennään, nyt tulee vähän "huidottua" sinne tänne niitä etsiessä :)
Ps. luin saman artikkelin ja pitkälti samoja ajatuksia!
Mesettäminen oli käytännössä uusi juttu, mutta kuinka paljon helpommin sen avulla kävisi yhteydenpito kimppakirjastojen (obs, tuhma sana) välillä esim. yhteisiä tapahtumia suunniteltaessa, tiedotteita ja tarjouspyyntöjä väsätessä yms. projekteissa.
Mesen käyttö tähän tarkoitukseen voisi kieltämättä olla todella hyödyllistä! Pitää laittaa ideaa korvan taakse. :)
Lähetä kommentti