Tulin sitten kaupunkiin löytääkseni herneitä - torilta ja pellosta. Maallakin niitä löytyy torilta ja ehkä jonkun toisen pellosta, mutta täällä pääkaupungissa ohikulkijat jalan, pyörillä ja yxi jopa autolla olivat keräämässä voimiakeräävän pellon satoa. Minäkin pistelin maistiaiset laukkuuni ja jatkoin pyöräilyjä niska kenossa. Pyöräedusta olen riemuissani, vaikka niskani ehkä ei. Näen kuitenkin pyörällä paljon enemmän, jos vain satula ja niska saadaan balanssiin. Ilmaa jo hankittiin ilmaiseksi Teboilista. Aion ryhtyä edullisen ilmansaannin vuoksi vakioilma-asiakkaaksi.
Toki olen päässyt ihan perinteisistä turistielämyksistäkin nauttimaan. Kävin miehen ja kälyn kanssa Designmuseossa Kaj Franckin näyttelyssä. Oli riemastuttavaa katsoa esineitä, jotka ovat jokaisen (s.o. minunkin) ulottuvilla. Pidän (myös) tällaisesta vaatimattomasta taiteesta, jolla on joku funktio ja joka on kaunista. Lähes 40 vuoden jälkeen arvostan häälahjojamme.
Taidepläjäyksen jälkeen kävimme kahvilla Ilosaarirockista palanneiden ja osin palaneiden jälkipolven ilmentymien kanssa. Ismo Alanko oli koettu ja siitä nautittu. Eikä mikään ennustettu sade ollut haitannut. Väsymystä oli kuitenkin poisnukuttavaksi.
Päivääni on mahtunut myös laiskoja hetkiä parvekkeella eri kirjastojen poistomyynneistä eri hinnoilla (0,50-1,- €) ostettujen ja kotikylän kirjastosta lainattujen kirjojen äärellä. Olen myös nähnyt lokin räpylän alapuolelta, pilviä ja ison ilmapallon sekä helikopterin. Eiköhän siinä olle stressittömyytä yhdelle lomapäivälle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti