Yhden ylimaaraisen paivan halusin kulkea, koska matkanteko maistui. Sen seurauksena joudumme odottelemaan koko paivan bussia Villafrancassa Santiago de Compostellaan. Mutta paivat ovat olleet sen arvoisia: aurinkoa, lempeaa tuulta, valkoisia, keltaisia, liloja kanervia ja ylvaita vuoria aina Ponferradaan asti. Ylimaaraisella matkalla sielta tanne viiniviljelyksia, kukkia, puutarhoja vahan matalampien vuorien keskella. Ylosmeno vuorille oli hikista, alastulo kavi jaloille. Yhden yon vietimme 1500 metrin korkeudessa, yhden tauon keskella viiniviljelyksia akkia kokoonkyhatyssa baarissa: yksi poyta, kukkamaljakko, vanha nojatuoli ja isanta kantaa kinkun palaa sormenpaassa. Emme sairastuneet. Majapaikkojen isannat ovat luku si8nansa; yksi puhui neljaa kielta yhtaikaa. Loistava matka tahan asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti